Tuur 4.5 & TKR 17.5 + muita kuulumisia

Nyt on ollut aika pitkään taukoa, kun mua ei ole kiinnostanut kirjoittaa ollenkaan. Kisoissa ei olla käyty Tuomarinkylän kisojen jälkeen, koska olen parannellut kroppaani. TuuRin kisat ja Tuomarinkylän kisat eivät menneet hyvin, ei edes sinnepäin. Kaikista radoista hylyt ja kaksi kertaa olenkin joutunut ambulanssiin.
Mun oli tarkoitus hypätä TuuRin kisoissa 80cm ja 90cm, mutta 80cm sain hypättyä ensimmäisen esteen ennen kuin tipuin koska Onni teki taas sen äkkinäisen pyörähdyksen. En ollut yhtään varautunut tähän joten suorastaan lensin maahan. Lennossa mua sattui alavatsaan ja reiteen niin paljon että käveleminen oli aika tuskaista, mutta päätin kuitenkin mennä vielä 90cm luokan. Sekin meni ihan pieleen, en päässyt edes ensimmäisen esteen yli, kun Onni teki sen pyörähdyksen taas. Meninkin sitten siitä ambulanssiin tutkittavaksi, josta lähdin äidin kanssa taksilla lääkäriin. Isi ja Beda hoiti Onnin tallille Laaksolta. Tippumisissa mulle tuli revähdys oikeaan sisäreiteen.

Seuraavana viikonloppuna sitten oli vuorossa Tuomarinkylän kisat, samoilla korkeuksilla. Nekin menivät ihan pieleen mun osalta. Kerkesin hypätä kaksi estettä ennen kuin Onni teki taas sen pyörähdyksen ja taas mä lensin alas. Siinä vaiheessa kun mä makasin maassa teki mieli alkaa itkemään, oikeasti. Nyt kaksissa kisoissa mä olen vain ja ainoastaan lentänyt alas. Ja vain ja ainoastaan omasta virheestä. Mä rupean "kiipeämään" ylös satulasta huonoon tasapainoon ja en ratsasta enää Onnia kunnolla sekä olen ohjannut sen liikaa johdetta päin. Korkeudet ei ole mulle ongelmana, ei. Ongelmana on mun oma pää, taas. Rupesin myös miettimään ihan oikeasti, että onko tämä laji mulle tarkoitettu ollenkaan, kun tuntuu että kokoajan vaan epäonnistun viikosta toiseen.

Vähän huono kuva, mutta ainoa jossa näkyy tippumista

Jouduin odotella maassa jonkun aikaa kun paikalle tilattiin ambulanssi. Tämänkin lennon jälkeen oikea reisi oli kipeä, nyt vain ulkopuolelta. Myös vasen peukaloni oli jäänyt lennossa mun kropan alle joten sekin oli pitkään kipeänä. 90cm rataa mä en hypännyt, vaan kaverini Isa, joka ratsasti Onnilla viime kesänä sen viikon kun olin sillä kansainvälisellä leirillä. Ihan hyvä juttu että hän meni sen puolestani sillä Onni alkoi pyöriä hänellekin, kuitenkin jo ennen ensimmäistä estettä. Isa sai kuitenkin puhtaan radan.
Teppo sanoi että noi pyörimiset saattaa olla possuilua, intoilua tai innosta johtuvaa possuilua. Nyt olen hypännyt reikää pidemmillä jalustinhihnoilla.

Nyt viikonloppuna (14.6-15.6) mun oli tarkoitus mennä hyppäämään Riihimäelle 70cm ja 80cm, mutta itse tulinkin kipeäksi niin jätetään ne välistä ja katsotaan myöhemmäksi kisat.
Treenattu on taas ahkerasti. Esteillä treenit on menneet todella hyvin ja olenkin saanut kuulla Tepolta että ratsastukseni esteillä alkaa jo näyttää ihan esteratsastukselta! Olen saanut katsottua paikkoja ja en ole lähtenyt ratsastamaan liikaa eteen. Kuitenkin uudeksi ongelmaksi on muodostunut se että meinaan ratsastaa oikeapuoli kropastani edellä. Tätä on korjattu sillä että vedän oikeaa kättä taaksepäin ja lapaluita yhteen. Esteiden korkeudet on ollut siinä metrin tuntumassa, muutama isompikin on taitanut olla. Sileällä kuitenkin on mennyt hyvin, kuitenkin samaa ongelmaa korjatessa.

Onnille ja Rocksulle on alettu taas syöttämään vihreää, nyt odotellaan vaan että hepat pääsisivät laitumelle.

Onni hoiti sitten samalla kaksi asiaa, venyttelyn ja syömisen :D

Rocksullakin oli se jälkitarkastus jalan kanssa, itse en päässyt tällä kertaa mukaan. Sille annettiin ohjeeksi että kaksi viikkoa juoksutusta, josta loppuaikana voi ottaa muutamat kierrokset laukkaa. Nyt sillä on ratsastettu vähän yli viikon ja heppa on ollut oikein tyytyväinen. Olen myös mennyt sillä kerran ja se oli aluksi tosi pienen tuntuinen mutta liikkui puhtaasti ja innokkaasti. Vähän oli vaikeuksia laukannostoissa kun heppa meinasi vain puskea aitaa päin. Eilen Rocksu oli ensimmäistä kertaa kuukausiin mukana sileän tunnilla ja oli kuulemma hyvin jaksanut. Muutamia puomejakin sillä on nyt menty.
Mulla oli sunnuntaina (8.6) konfirmaatio ja sen jälkeen rippijuhlat. Itsellä ainakin oli tosi mukavaa ja oli kiva nähdä sukulaisia, joista osaa en ole nähnyt aikaisemmin, ja tuttuja. Ruokakin oli todella hyvää, ainakin itselleni kelpasi hyvin! :D Iso kiitos vielä kaikille riparilaisille! Oli niin mukavaa etten olisi halunnut riparin vielä loppuvan! Sekä kaikille niille jotka olivat juhlissa, teitä oli todella kiva nähdä!

 Nyt pitäisi vielä ottaa rippikuvat Onnin kanssa, se menee kuitenkin vasta ensi viikkoon.