Jokera 26.7.2014 & Viron reissu 27.7-28.7.2014

Olin tosiaan Rake-tallilla Jokelassa hyppäämässä pelkän 90cm luokan viime viikon lauantaina. Oli todella kuuma sää, mutta Onni oli yllättävän pirteä! Olin luokassa 3 lähtijä, joten verkkasin hepan jo ennen rataan tutustumista. Onni oli sileällä tosi kiva ratsastaa, mutta verkka hypyissä ratsastin liikaa kädellä pidättäen. Kuitenkin sain sitten muutaman hyvän hypyn joissa mulla oli rennompi käsi. Kun tulin verkasta isi pyyhki hepan kostealla pyyhkeellä.

5.este

Rata oli aika simppeli, sillä siinä oli paljon pitkiä siirtymisiä eikä yhtäkään suhteutettua etäisyyttä tai sarjaa. Ajattelin siinä että ratsastan vain rauhallisesti ja rennolla kädellä sekä antaa hevosen mennä eikä pidätellä sitä. Oli vähän outoa olla lähtölistojen alkupäässä, kun yleensä olen lähtölistoissa viimeisimpiä lähtijöitä!

1.este

2.este

4. ja 10.este. Kummassakin hypyssä lähdettiin ihan jumalattoman kaukaa! Onneksi en jäänyt kummassakaan hypyssä suuhun kiinni, vaan pääsin mukaan hyppyyn!

Kun pääsin radalle kävelin hetken ennen kuin tervehdin tuomaria. Saatuani lähtömerkin tein voltin, hengitin syvään ja nostin laukan. Perusrata meni puhtaasti, mutta uusinnassa tuli yksi kielto, joka oli ihan mun oma vika.

9.este, se jolle kiellettiin

Multa loppui usko ennen estettä ja käänsin sitten sivuun. Kuitenkin toisella kerralla yli. Loppurata meni puhtaasti ja tuloksena oli uusinnasta 7 virhepistettä, joista neljä kiellosta ja kolme aikavirhettä.
Tästä pääset katsomaan 90cm radan.

11.este

Seuraavana päivänä lähdimme laivalla Tallinnaan, jossa olimme äidin ja Bedan kanssa yhden yön hotellissa. Tallinnassa kävelimme suurimmaksi osaksi vanhassa kaupungissa ja kävimme muutamassa kaupassa. Reissu oli todella kiva!

Taisi olla oikein hauskaa tai jotain, haha!

Käytiin maanantaina syömässä Leib Resto & Aeb nimisessä ravintolassa. Sen miljöö oli todella kaunis!

 

Maanantaina oli aika kuumaa...!

Leib Resto & Aebista

Kun tultiin takaisin Suomeen, oli tosi nätti taivas!

 

 

Onnellisempi en voisi olla! (RiRa 19.7.2014)

Mä oon nyt aivan super onnellinen! Kisat menivät mun osalta hyvin, pysyin selässä kummallakin radalla. Kuitenkaan me ei häikäisty tuloksilla, ei ollenkaan. Kuitenkin sain nyt voitettua itseni ja ratsastettua kunnolla radallakin.
80cm luokan verkassa ravailin aika paljon ja tein temponvaihteluita. Onni oli alusta saakka reipas ja eteenpäin pyrkivä. Laukassakin tein sileällä paljon töitä ennekuin aloin hyppäämään. Ekalle verkkaesteelle tultiin vähän kiemurrellen, kun meinasin ohjata hepan tolppaa päin, mutta sain korjattua sen keskemmälle. Sen jälkeen sain hypyt suht keskelle esteitä, välillä ne meni vähän oikeaan tai vasempaan reunaan riippuen suunnasta.

Radalla edellisen suorituksen aikana kävin näyttämässä Onnille muutamia esteitä. Kun sain lähtömerkin, kokosin hepan ihan rauhassa ja hengitin syvään. Esteet 1-5 menivät hyvin. 3 esteelle tultiin vähän liian lähelle, mutta yli päästiin kuitenkin.


1.este

5.este

 6 esteelle mentiin sitten ihan liian lujaa. Itseä pelotti vähän että mennään okserin sekaan, mutta Onni hienona heppana hyppäsi yli puhtaasti, vähän kuitenkin liian kaukaa. 7 esteelle oli suhtetutettu etäisyys kutoselta. En saanut hevosta kiinni tarpeeksi välissä, joten mentiin 7 ohi. Jouduin esteen jälkeen aika paljon kiskoa, että sain Onnin pysäytettyä ja käännettyä takaisin. Heppa kun meinasi laukkailla pois! Otettiin sitten rauhassa uusi lähestyminen ja hyvin yli. Radan viimeinen este oli sarja, joka mentiin myös puhtaasti. Siinä vaiheessa hymyilytti. Olin todella onnellinen, että pysyin selässä ja päästiin maaliin!
Tästä pääset katsomaan 80cm radan!

6.este. Vähän kaukaa lähdettiin...

7.esteelle kielto

Uusi lähestyminen

7.este

8A. este

Kuvastakin näkyy kuin onnellinen olin radan jälkeen, haha!

Onni sai radan jälkeen paljon taputuksia ja lähdettiin autolle juottamaan sitä. Se sai syödä vähän vihreetä ja isi pyyhki hepan läpi kosteella pyyhkeellä. Olisittepa nähneet hepan ilmeen, kun sitä pyyhittiin. Se oli niiiin tyytyväisen näköinen!
90cm rata oli melkein sama kuin edellinen. Esterata mentiin kuitenkin ns. toisinpäin eli esterata aloitettiin toiselta pitkältä sivulta. Muuten se oli kivan simppeli.

Katselen itselleni mieluisia laskeutumispaikkoja!

En verkannut heppaa niin paljon enää. Otin vain askellajit läpi ja sen että heppa kuuntelee mua kokoajan. Hyppäsin myös muutaman esteen. Nyt sain ohjattua paremmin keskelle esteitä, välillä hypyt kuitenkin meni liikaa reunaan.

90cm rataa me ei päästykään maaliin asti. Ei lähellekään. Matka loppui jo 4 estelle. Kuitenkaan se ei harmita, tai no kyllähän se vähän. Olisi ollut kiva päästä perusrata loppuun, mutta näin tällä kertaa. Rata alkoi hyvin, 1 esteelle sain hyvän lähestymisen. 2. esteelle Onni meinasi kieltää mutta sain puskettua sen yli siitä. 3 esteelle heppa olisi halunnut ampua, mutta kun pidätin sitä se ei suostunut hyppäämään vaan kielsi esteelle. Otin sitten uuden lähestymisen ja annoin sen edetä vähän reippaammin, joten heppa hyppäsi kiltisti yli. 4. este oli sama jolle heppa oli kieltänyt edellisellä radalla. Ja tälläkin kertaa se kielsi sille. Heppa lähti jo kaukaa ohi esteestä. Kisoissa sai hypätä hylkäämisen jälkeen sen vaiheen loppuun jossa hylkääminen oli tapahtunut tai seuraavaan tottelemattomuuteen, jos ei ollut tippunut. Päätin sitten että menen vaiheen loppuun. Kuitenkaan en sitä päässyt loppuun sillä Onnin kielsi uudestaan esteelle, vaikka käytin maiskutusta ja enemmän kannusta. Nyt otin sen kiinni ronskimmin jotta se ei pääsisi laukkaamaan esteen taakse ja läpsäsin raipalla Onnia. Mun radan aikana ollut valmistautuva ratsastaja oli todella ystävällinen. Hän kysyi että haluaisinko mä että hän tulisi esteen viereen seisomaan. Suostuin ja otin uudestaan lähestymisen. Onni meinasi alkaa temppuilemaan jo 3 esteen vierellä, mutta sain sen esteelle ja siitä yli. Näin vielä, iso kiitos avusta hänelle, joka auttoi mua! Olo oli sen jälkeen kuin voittajalla, kun sain Onnin esteestä yli!
Tästä pääset katsomaan 90cm radan!

1.este



2.este, jolle meinasi tulla kielto.



3.este

Käytettiin Onni vielä suihkussa - joka oli todella pelottavaa, että piti oikein puhista sille - ennen kuin laitettiin se traileriin. Heti kun sain suitset pois päästä, Onni päästi kunnon vesiputouksen. Sillä oli ollut ihan kauhea pissahätä! Sen takia se varmaan kielsi, kun sillä oli niin kauhea hätä! Olisi pitänyt laittaa se traileriin hetkeksi luokkien välissä, nytpähän ollaan vähän viisaampia taas! Ensi viikonlopun lauantaina (26.7) olisi tarkoitus mennä Jokelaan estekisoihin hyppäämään pelkkä 90cm!
Kotitallilla sitten hepat pääsivät suoraan laitsalle, jossa annettiin niille omenan palasia! Kumpikin oli ihan innoissaan niistä!

 

Mistäköhän aloittaisi?

Mä en nyt tiedä oikein mistä aloittaisin kertomaan kuulumisia. Siitä on sen verran pitkä aika kun viimeksi kerroin meidän menosta. Itsellä kun ei ole ollut oikein kirjoitusintoa niin tämä blogi on sitten jäänyt taka-alalle.
Meillä on nyt mennyt pääsääntöisesti hyvin. Onni on ollut Onniksi todella reipas ratsastaa nyt suht pitkä aikaa jo! Mulla ei ole mitään hajua siitä, että mikä ihmeen reippaus siihen on iskenyt, vaikka täällä on ollutkin kunnon helteitä! Esteillä mä olen löytänyt itelleni jonkinlaisen "flow" fiiliksen ja estetunnitkin ovat menneet todella hyvin! Nyt pitäisi saada se sama "flow" lauantaiksi, kun mulla on kisat silloin Riihimäellä! Vähän kyllä jännittää se, että pysynkö mä siellä selässä vai löydänkö mä taas itteni maasta... Mä pohdin tässä muutaman päivän että menenkö siellä 70cm ja 80cm vaiko sitten 80cm ja 90cm. Oli aika vaikea tehdä päätös, mutta pohdinnan jälkeen päädyin kuitenkin 80cm ja 90cm luokkiin. 70cm olisi kuitenkin tuntunut turhan pieneltä radalta, ettei olisi ollut mitään järkeä mennä sitä. Ja mun on pakko vaan päästä yli siitä "pelosta" - tai no tarkemmin jännityksestä - ihan tavallisen kokoisilta esteiltä, jotka ei ole mulle ongelma. Mulle ongelma on vain ja ainoastaan oma pääni, sieltä ne kaikki ongelmat alkavat ja sieltä mä kaikki ongelmat itselleni kehitän. Mun oma pää on ollu aina se ongelma, ihan alusta asti. Korkeudet ei ole koskaan olleet ne, koska mua ei ole koskaan sillain pelottaneet esteiden korkeudet. Ehkä enintään jännittäneet. Mulle on myös sanottu että mä pystyisin tällä hetkellä menemään helposti 100cm ja 110cm luokkia. Ne korkeudet ei olisi mikään ongelma, vain ja ainoastaan se mun oma pää. Ehkä mun pitäisi alkaa harkita pääni vaihtoa tai jotain, hehe :D Teppo on huomannut, että kaksi askelta ennen estettä, mä heilautan päätäni oikeelle ja niinku ns. kurkkaan esteen taakse. Se pään heilauttaminen on jäänyt siitä, kun mulla oli ongelmana että heilautan itteni kokonaan oikealle. Onneksi siitä on päästy eroon!

Sileelläkin on mennyt hyvin. Oon saanut korjattua sitä ongelmaa että työnnän oikeeta kättä edemmäksi kuin vasenta. Vielä välillä mä meen oikea puoli "edellä". Uudeksi ongelmaksi on nyt muodostunut se että mä nojaan vasemmalle. Tätä on korjattu sillä, että käännän ylävartaloani oikealle ja ns, kentän keskustaa päin. Muuten mulla ei ole mitään kerrottavaa sileältä, koska joka kerta on mennyt melkeinpä yhtä hyvin. Myöskään mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut sillä puolella. Onnia oon saanut nyt koottua paljon enemmän tunnista kuin aikaisemmin sain jotain hetkittäisiä pätkiä. Eli edistetty on sen suhteen!

Tiistain sileältä

International Children Camp 2014

Yesterday I came home from the camp and today I write a post. There was a lot of fun in the camp this year too! We ate, swam, made a play, made a circus  tricks, had two discos and a lot of more! All the people were very kind, nice and friendly. We had fun together, that was awesome! Everyday we had a theme day. Etc. market, international fair, circus/theatre. One day I was pushed into the lake with clothes on! Water was very cold!
I lived cabin number 6, I was in same cabin in the last year too! There were six finnish girls and one chines girl in my cabin. This year were people from Hungary, China, Germany and Poland. Now I have more friends who are for me very important! Next year will be my last chance to partisipate this international camp since after that I´m too old. But lets see it later!

Tällä kertaa tälläinen postaus! Ei kai toi englanti ollut  niin huonoa kuin musta tuntuu? Tähän on vielä pakko laittaa, iso kiitos Isalle, joka ratsasti Onnilla muutaman kerran (sekä pikkusiskolleni :D ) leirini aikana! Heppa oli kuulemma ollut ihan super hieno ja siltä musta tuntuikin kun mä lauantaina kiipesin hepan selkään!

Chinese people made this wonderful cross stitch!

Lauantailta