16. heinäkuuta 2014

Mistäköhän aloittaisi?

Mä en nyt tiedä oikein mistä aloittaisin kertomaan kuulumisia. Siitä on sen verran pitkä aika kun viimeksi kerroin meidän menosta. Itsellä kun ei ole ollut oikein kirjoitusintoa niin tämä blogi on sitten jäänyt taka-alalle.
Meillä on nyt mennyt pääsääntöisesti hyvin. Onni on ollut Onniksi todella reipas ratsastaa nyt suht pitkä aikaa jo! Mulla ei ole mitään hajua siitä, että mikä ihmeen reippaus siihen on iskenyt, vaikka täällä on ollutkin kunnon helteitä! Esteillä mä olen löytänyt itelleni jonkinlaisen "flow" fiiliksen ja estetunnitkin ovat menneet todella hyvin! Nyt pitäisi saada se sama "flow" lauantaiksi, kun mulla on kisat silloin Riihimäellä! Vähän kyllä jännittää se, että pysynkö mä siellä selässä vai löydänkö mä taas itteni maasta... Mä pohdin tässä muutaman päivän että menenkö siellä 70cm ja 80cm vaiko sitten 80cm ja 90cm. Oli aika vaikea tehdä päätös, mutta pohdinnan jälkeen päädyin kuitenkin 80cm ja 90cm luokkiin. 70cm olisi kuitenkin tuntunut turhan pieneltä radalta, ettei olisi ollut mitään järkeä mennä sitä. Ja mun on pakko vaan päästä yli siitä "pelosta" - tai no tarkemmin jännityksestä - ihan tavallisen kokoisilta esteiltä, jotka ei ole mulle ongelma. Mulle ongelma on vain ja ainoastaan oma pääni, sieltä ne kaikki ongelmat alkavat ja sieltä mä kaikki ongelmat itselleni kehitän. Mun oma pää on ollu aina se ongelma, ihan alusta asti. Korkeudet ei ole koskaan olleet ne, koska mua ei ole koskaan sillain pelottaneet esteiden korkeudet. Ehkä enintään jännittäneet. Mulle on myös sanottu että mä pystyisin tällä hetkellä menemään helposti 100cm ja 110cm luokkia. Ne korkeudet ei olisi mikään ongelma, vain ja ainoastaan se mun oma pää. Ehkä mun pitäisi alkaa harkita pääni vaihtoa tai jotain, hehe :D Teppo on huomannut, että kaksi askelta ennen estettä, mä heilautan päätäni oikeelle ja niinku ns. kurkkaan esteen taakse. Se pään heilauttaminen on jäänyt siitä, kun mulla oli ongelmana että heilautan itteni kokonaan oikealle. Onneksi siitä on päästy eroon!

Sileelläkin on mennyt hyvin. Oon saanut korjattua sitä ongelmaa että työnnän oikeeta kättä edemmäksi kuin vasenta. Vielä välillä mä meen oikea puoli "edellä". Uudeksi ongelmaksi on nyt muodostunut se että mä nojaan vasemmalle. Tätä on korjattu sillä, että käännän ylävartaloani oikealle ja ns, kentän keskustaa päin. Muuten mulla ei ole mitään kerrottavaa sileältä, koska joka kerta on mennyt melkeinpä yhtä hyvin. Myöskään mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut sillä puolella. Onnia oon saanut nyt koottua paljon enemmän tunnista kuin aikaisemmin sain jotain hetkittäisiä pätkiä. Eli edistetty on sen suhteen!
Tiistain sileältä

2 kommenttia: