Ja taas on asioita mullin mallin & uusia juttuja

Niin kuin otsikkokin jo kertoo asioita on mullin mallin. Kaikki alkoi torstaina (6.2), kun Rocksu alkoi ravatessa könkkäämään oikeaa etujalkaansa. Selkeää ontumista ei siis ole missään vaiheessa esiintynyt vain könkkäämistä. Kokeiltiin vuohisia ja kavioita, mutta ne eivät olleet lämpimät. Beda putsasi myös Rocksun kaviot läpi. Vietiin Rocksu sitten takaisin talliin. Ja kun oej. otettiin pinteli pois oli siihen juuri polven alapuolelle tullut patti, joka oli kuuma. Alettiin lumella kylmäämään jalkaa ja Teppo tuli puristamaan jalkaa. Rocksu kiskaisi jalan pois. Teppo sanoi, että on se turvonnut ja polvikin oli myös takaa vähän turvoksissa. Perjantaina, lauantaina, sunnuntaina ja vielä maanantaina kylmättiin ja kävelytettiin Rocksua, mutta patti ei hävinnyt eikä myöskään kuumotus jalassa. Varattiin tiistaiksi (11.2) eläinlääkäri aika Hyvinkäälle. Sunnuntaina laitettiin vielä jalkaan kokeeksi tukiside.

Hyvinkäällä ell Olli Mäkelä tutki jalan puristamalla jalkaa, sitten juoksutin Rocksun käytävän päästä päähän ensin käynnissä ja sitten ravissa. Käynnissä heppa ei könkännyt ollenkaan, mutta ravissa pientä könkkäämistä oli havaittavissa. Ell ultrasi jalan vielä lopuksi. Siinä se syy sitten löytyikin. Rocksulla todettiin oikean etujalan syvä koukistajan tukiside vaurio, joten nyt on luvassa 3 kuukautta kävelytystä. Nyt pari viikkoa pitää tehdä se maasta käsin mutta sitten voi mennä ilman satulaa kevyesti. Onneksi ei ollut mitään sen isompaa juttua jalassa, vaikka mielessä kävikin kaiken maailman hankkarit ja muut jalka jutut! Ell sanoi myös että tästä ei jää mitään pysyvää vauriota jalkaan vaan sen pitäisi pystyä liikkumaan ihan normaalisti jatkossakin (hyppäämään esteitä ym.) sekä hän sanoi vaurion olevan yleinen juurikin vanhoilla hevosilla sekä kenttähevosilla. Rocksu oli noin vuosi pari takaperin arkonut vähän kyseistä jalkaa, mutta levolla sekin meni ohi. Myös Rocksun ex-omistaja kertoi, että hänelläkin ollessa pappa oli juuri samaa jalkaa arkonut, mutta silloinkin se oli mennyt levolla pois. Mutta muuten on kaikki hyvin ja nyt vain yritetään pitää Rocksun mieli virkeänä hemmottelemalla sitä!

Onni on ollut todella kiva ratsastaa jo jonkin aikaa. Viikonloppuna (15.2-16.2) onkin sitten aluevalmennukset! Ai niin, olenkin unohtanut mainita että olen aluevalmennuksissa varalla! Eli saan osallistua valmennuksiin vain jos on tilaa.
Sunnuntaina (9.2) oli estetunti, joka meni tosi kivasti sitten kun vain sain itseni taas tekemään asioita kunnolla. Nykyään mä en roiku niin paljon oikealla vaan mun vasen jalka heiluu ja tökin kannuksella. Sitä on hankala korjata, kun musta tuntuu että se on kiinni hepassa. Tällä(kään) kertaa en aukonut päätäni Tepolle vaan sen puolen hoiti Onni, jota me niin kidutettiin maneesissa yksinololla. Sen piti huutaa kokoajan, jotta se saisi muilta vastauksia. Mutta taas tehtiin uusi estekorkeus ennätys, 115cm! Teppo sanoikin mulle hypyn jälkeen, että en taida olla paljoa hypännyt tuon kokoisia esteitä ja kysyi, että huomasinko ollenkaan, että este oli tuon kokoinen. Pysty siis oli sarjan B-osa. Hyvin kuitenkin pysyin hypyssä mukana ja olin tasapainossa hypyssä. Onni oli treenin jälkeen ihan litimärkä hiestä, pikkunen oli varmaan aika paljon stressannut yksinoloa, mutta joutui se aika paljon hyppäämäänkin (laskeskeltiin noin 50 hyppyä).

115cm!

Voihan ne pienetkin esteet ylittää isosti!

Tiistaina (11.2) olin Onnin kanssa sileällä, joka meni kokoajan paremmin ja paremmin loppua kohden. Lopussa Onni oli niiiin hyvä ratsastaa, kun se liikkui omalla moottorilla eteenpäin ja käytti selkää sekä takapäätänsä.
Keskiviikkona (12.2) oli estetunti. Jo ennen tuntia oli sovittu, että tunnilla mennään ihan pieniä, ja pieniä ne tosiaankin oli. Korkeimmillaan esteet oli 60cm kokoisia ristikoita. Tunnilla tehtiin paljon sileää puomeilla ja pienellä innari sarjalla. Lopuksi tultiin 3 esteen "rata", jossa oli suhteutettu etäisyys ja leveyssuuntaan hyppy, jossa hypyssä vaihdettiin suuntaa. Muutaman kerran tuli hassu hyppy, "radan" aikana en osannut päättää tulenko suhteutetun etäisyyden 5 vai 6 askeleella, joten tulin sen sitten siitä välistä.
Torstaina (13.2) Beda ratsasti Onnilla.
Hassujakin asioita on tapahtunut. Hepat madotettiin tossa jokunen viikko sitten. Rocksun kanssa madotus meni suht hyvin, miten nyt aina. Onnista me ei tiedetty ollenkaan miten se käyttäytyy madotuksessa. Ihan hyvin se käyttäytyi, ei riehunut taikka repinyt, mutta huulet se pisti niin tiukkaan kiinni ettei mitään rajaa. Isi ei meinannut saada matolääke ruiskua suuhun edes nostamalla Onnin huulia, kun ne oli niin tiukasti kiinni toisissaan. Lopuksi se kyllä saatiin suuhun, mutta todella hankalaa se oli, kun se avannut suuta edes herkuille. Rocksu teki saman jutun klinikalla tiistaina, kun ultrausta varten jalka oli ajeltava kaljuksi. Heti kun heppa kuuli koneen ääntä se pisti suunsa tiukasti kiinni siihen malliin, että mun suuhunhan te ette koske! Rocksu siis kammoaa raspausta. Sen ilme helpottui heti kun se tajusi ettei sen suuhun kosketa, ainoastaan sen jalkaan.
Meinasikin kokonaan unohtua. Onnin karsinaan on laitettu roskis! Se on vähentänyt Onnin karsinassa pyörimistä jonkin verran, kun se on kokoajan tiellä eikä heppa mahdu pyörimään kunnolla. Kyllä se edelleenkin pyörii, mutta niin että se menee takajalkojensa ympäri. Harjoittelee varmaan siellä piruettien tekemistä! ;)

Seuraava postaus tuleekin sitten aluevalmennuksista!