Muutamat kuvat menneeltä vuodelta

Laitoin sekalaiseen järjestykseen muutamat kuvat. Kuvat on otettu pitkin vuotta. En jaksa alkaa enempää satuilemaan treeneistä tai muusta, koska ei ole tapahtunut mitään maata järisyttävää. Kaikki rullaa samallalailla eteenpäin ja Rocksu vaan paranee kokoajan. En ollut ratsastamassa viime viikon keskiviikosta lauantaihin, koska keskiviikkona oli molemmilla vapaa ja torstaista lauantaihin olin kuumeessa. Sunnuntaina eli eilen kävin kevyesti ratsastamassa Rocksulla ja se olikin todella vauhdikas! Alkuun kun ei ollut kannuksia, se oli todella hidas ja laiska jalalle. Laitoin sitten kannukset jalkaan koska en jaksamut alkaa potkimaan pappaa ja se muutenkin menee heti paremmin kannusten kanssa. Sen jälkeen vauhtia oli melkeinpä liikaa vaikken edes koskenut kannuksella. Heppa ei olisi melkein millään suostunut vain kävelemään, koska se oli  niin innoissaan! Tarhaankin kun sen päästin liikutuksen jälkeen, se hetken verran riekkui omiaan ennen kuin alkoi syödä päiväheiniään. Hauska tapaus!

Kuulumisia taas

No hupsista, joulu ja Uusi vuosi menivätkin jo enkä ole (taaskaan) saanut aikaiseksi kirjoitella tälle puolelle. Olen siis perustanut valokuvaukseen suuntautuneen blogin ja se löytyy täältä. Hevosille kuuluu hyvää. Ne saivat alleen viikko sitten kaikki neljä hokkia, kun ennen sitä niillä oli vain kahdet per kavio. Olen mennyt enemmän Rocksulla, koska Beda meinaa kisata Onnilla ensi kaudella joten hänen pitääkin nyt opetella ratsastamaan sillä. Rocksu on liikkunut mielestäni todella reippaasti ja olenkin saanut ratsastettua siihen enemmän ryhtiä ja takajalkoja alle. Teppo kehui viime tiistaina ja sitä edellisenä tiistaina sileän tunneilla, että Rocksu liikkuu todella hyvin ja ryhdikkäästi. Haha, hyvä kuulla että olen jotain saanut tehtyä oikein! Onhan se vaatinut paljon vääntöä, jotta saan Rocksun töihin. Se nimittäin meinaa olla sitä mieltä ettei hän jaksa tai häntä ei huvita eikä silloin tehdä töitä. Humputtelu kävisi sille oikein hyvin, vaikka joka kerta voitaisiin sitä harrastaa. Olenkin saanut kertoa sille, että ehei nyt ei humputella vaan ollaan töissä. Nyt kun aloin miettimään, Rocksu on saanut paljon enemmän voimaa kantaa itseään oikein tänä aikana kun olen sillä mennyt. Eihän tuollaista huomaa, kun joka päivä menee mutta kun aloin miettimään niin silloin huomasin.

Eilen menin Rocksun kanssa pitkästä aikaa paljon puomi työskentelyä varsinkin laukassa. Oli todella iloinen yllätys, kun mun estesilmä ei ole kadonnut kokonaan koska kohta vuoteen en ole hypännyt tai mennyt puomeja yksittäisiä kertoja lukuunottamatta. Sain hevosen ratsastettua melkein joka kerta oikeaan etäisyyteen, mutta muutaman kerran herra hevonen joutui näyttämään mulle miten sinne puomille oikein tullaankaan. Uskaltauduin hyppäämäänkin kolmisen kertaa lopussa. Esteen korkeus ei ollut kummoinen mutta fiilis oli iloinen kun hyppäsin. Ekalla kerralla tulin hyvin, mutta tokalla kerralla meni pasmat sekaisin kun laskut meni pieleen ja näin vain liian kaukaisen etäisyyden. Tein siinä paikassa todella huonon ratkaisun kun äkkiä otin melkein kaiken vauhdin pois. Rocksu olisi voinut hyvin kieltää, mutta kokeneena opettajana se tuntui vain huikkaavan mulle että "ota harjasta kiinni, nyt mennään!". Kiltisti se pomppasi miniesteen yli ja saikin paljon taputuksia heti perään. Tulin vielä kerran, koska halusin saada vielä yhden hyvän lähestymisen. Sen sainkin ja siksi oli hyvä lopettaa siihen!

Onnilla en ole mennyt kuin pari kertaa. Kummallakin kerralla se on ollut aika painava kädelle, johtuen siitä että sillä on nyt käytössä kuparirolleri. Beda ei tykännyt kierrenivelistä, joten kokeilimme kuparirolleria. Se sopi heille muttei mulle. Mä meen tulevaisuudessa vaan kierrenivelellä, kun kuparirollerilla Onni jää painavaksi kädelle ja todella hitaaksi pidätteille. Toisella kerralla oli siis ihan tarkoitus mennä kierrenivelellä, mutta otin vahingossa suitset joissa kuparirolleri oli kiinni enkä laiskana jaksanut käydä niitä vaihtamassa. Ekalla kerralla siis kokeilin kyseistä kuolainta. Muuten Onni on ollut kiva ratsastaa, mitä nyt yrittänyt kokeilla rajojaan mutta kun näytin mitä saa ja pitää tehdä, se on ollut kiva. Se vaan on väsynyt suht nopeasti, kun se on mun kanssa "joutunut" liikkumaan kootummin kuin Bedan. Ainiin, Beda ja Onni oli tänään kauden ensimmäisissä kisoissa hyppäämässä 80cm ja 90cm. Hevonen oli kuulemma 80cm verkassa riehunut ja kieltänyt jommalla kummalla radalla kerran, Kuitenkin olivat maaliin päässeet molemmilta radoilta.

HYVÄÄ JOULUA!

Turhaa löpinää

Heppojen kanssa on taas mennyt tavalliseen tapaan. Kummatkin voivat tällä hetkellä hyvin ja karvaisesti. Niillä tulee olemaan toinen klippaus tässä lähiaikoina. Ensimmäinen kerta, kun joudutaan klippaamaan hept toisen kerran, yleensä ollaan selvitty yhdellä kerralla. Onnin vasemmassa takajalassa ja oikean takanjalan vuohiskuopassa ollut rivi tai siis jokin rivin sukulainen, on selätetty. Eli ollaan koko tämä syksy hoidettu jalkoja. Huomattiin tämä alkusyksystä, kun yhdessä yössä oli Onnin jalkaan tullut ihme ruvet. Se levisi vielä siitä ja syksyn raspauksen yhteydessä eläinlääkärikin katsoi sen kun ne eivät olleet hävinneet mihinkään. Saatiin niille hoito-ohjeet jotka auttoivat. Ruvet lähtivät pois ja jäljelle jäi vaaleanpunainen iho, joka nyt onneksi alkaa olla kokonaan karvan peitossa. Tämä ei siis missään vaiheessa vaikuttanut liikuttamiseen tai vaarallista, niin pystyttiin treenaamaan kunnolla koko syksy ja tämä alku "talvi". Ei ulkona kylläkään talvelta näytä vaan enemmänkin syksyltä vaikka talvikauden puolella ollaan.

Onnilla on menossa joku ihmeen villi kausi. Siitä on tullut todella reipas ja välillä laukassa se meinaa ruveta oikein villikoksi. Nykyään sen mielestä on hauskaa varsinkin laukassa pitkillä sivuilla mennä reippaampaa vauhtia. Muutama viikko takaperin se otti pari kertaa pienen lähdön kun sillä oli niin hauskaa! Eilen ravissa se ei oikein jaksanut odottaa mua vaan mennä touhotti eteenpäin. Kun sitä hidasti niin se yritti purra kuolaimeen kiinni. Hyvä juttuhan tämä reippaus ja sen menohalut ovat, mutta jos sitä ratsastaa kootummin niin heppaa alkaa vaan kiukuttaa. Se voisi saada samanlaisen tekemisen meiningin sellaiseenkin treenaamiseen! Ainiin melkein unohdin mainita, oon ratsastanut aika paljon Onnilla ilman kannuksia pitkästä aikaa. Oon ennen yrittänyt ratsastaa sillä kannuksetta mutta eihän siitä mitään ole tullut, kun Onni on alkanut vain laiskottelemaan ja tullut siten todella hitaaksi pohkeelle. En ole viitsinyt jättää kannuksia pois, koska en mä kokoaikaa raipallakaan jaksa sitä kannustaa kun kannusten kanssa se uskoo paremmin asiat.

 Rocksu on ollut oma reipas itsensä. Se vaan jaksaa päivästä toiseen paahtaa menemään reippaalla tahdilla, toki välillä sitä laiskottaa mutta laukkaamaan päästessä se piristyy heti. Oon mennyt sillä aika paljon tänä vuonna verrattuna edellisiin Onnin tultua. Hauskaahan mulla on aina sillä mennessä, kun Rocksu on niin innokas! Joskus se ei meinaa suostua siirtymään ravista käyntiin vaan saattaa kestää puolikin kierrosta ennen kuin sen saa siirrettyä käyntiin! Asiaa ei auta oma nauraminen selässä, mutta minkä sille mahtaa jos papan innokkuus on hauskaa.

Kesän menoja

Ihme ja kumma, löysin taas pienen motivaation poikasen bloggaamisen suhteen. Viime kerrasta onkin jo aikaa tovin verran.  Viimeksi kerroin todella hyvin menneistä kisoista. Noh, sen jälkeen kisat menivät ryminällä penkin alle. En ole päässyt yhtään kisarataa loppuun tähän päivään mennessä tuon ImRan kisan jälkeen. Enkä tosin ole sen puoleen hypännytkään. Eli pidän määrittelemättömän ajan taukoa hyppäämisen suhteen. Sitä touhua jatkan sitten jos/kun siltä tuntuu.

Koulukisoista joissa startattiin meidän ensimmäinen Helppo B.

Sileällä meillä on mennyt vaihtelevasti. Joskus todella huonosti ja joskus todella hyvin. Onni on ollut hyvin reipas ratsastaa, Teppokin on ihmetellyt sen reippautta. Rocksukin puksuttaa menemään nuoren hepan innolla. Se tuntuu innostuvan päivä päivältä enemmän! Hepat myös klipattiin perinteiseen tapaan pari viikkoa takaperin. Kummatkin käyttäytyivät todella hyvin, mutta Rocksu aloitti pienen show'n korvia siistittäessä. Kaiken muun olisi korvien lähettyviltä sen mielestä siistiä, muttei itse korvia. Suht helposti kuitenkin saatiin korvatkin siisteiksi. Onni puolestaan ei sanonut asiaan yhtään mitään.

Kesälomalla käytiin äidin ja Bedan kanssa Tallinnassa parin päivän matkalla. Vierailtiin matkalla eläintarhassa, parissa kauppakeskuksessa, vanhassa vankilassa sekä käveltiin yhtenä päivänä varmaan 20 kilsaa vanhassa kaupungissa. Sen jälkeen jalat olivat kyllä kipeät!

Muutama päivä Viron reissun jälkeen lähdin viikoksi Saksaan leirille Rastattin kaupunkiin. Se sijaitsee lähellä Saksan ja Ranskan rajaa. Leiri oli todella kiva ja aion mennä uudestaan sille jos mahdollisuus tulee! Leirillä vierailimme yhtenä päivänä kävimme Ranskassa. Siellä kävimme vierailemassa Europarlamentissa. Saksan puolella vierailimme Mersun tehtaalla, eri kaupungeissa, maatilalla jossa teimme kukkopillit ja voita, kävimme myös yövaelluksella läheisellä vuorella, uimassa ja viimeisenä päivänä joenpohjakävelyllä! Joenpohjakävely oli tosi hauskaa vaikkakin joissain kohti vähän jännittävää.

Kauden toiset kisat 19.4.2015

Viime viikon sunnuntaina eli 19.4 pakattiin tällä kertaa molemmat hepat auton kyytiin ja ajettiin Nurmijärvellä sijaitsevalla Provincia - tallille, jossa järjestettiin 1-tason estekilpailut. Hyppäsin taas luokat 80cm ja 90cm. Itse en paljoakaan tykkää siitä, että hevoset käyvät samoissa kisoissa samaan aikaan. Onni kun heittäytyy heti läheisriippuvaiseksi Rocksua kohtaan, joten sitä ei voi pitää trailerissa odottamassa ettei se riko itseään riehuessaan siellä. Myöskään sitä ei oikein voi taluttaa, koska silloin se säikkyy kaikkea mahdollista ja riehuu minkä kerkeää Rocksun lähdettyä sen näköpiiristä. Onni meinasikin mennä parin hevosen päälle kun talutin sitä sekä lähteä raahaamaan mua joidenkin tummien hevosten luo, joita luuli Rocksuksi. Talutin Onnin takaisin trailerille jossa laitettiin sille kamppeet niskaan ja selästä käsin yritin sitä tallipihalla kävelyttää. Kuitenkin silloinkin se meinasi ottaa ja lähteä etsimään Rocksua.

Tällä tallilla kenttä, jossa verkka oli, sijaitsee noin 300 metrin päässä maneesista  ja sinne kuljetaan polkua pitkin alamäkeä alas. Onni käveli ihan kiltisti puoleen väliin asti kunnes vastaan tuli musta hevonen, jota Onni luuli Rocksuksi ja meinasi lähteä sen perään. Sain sen kuitenkin jatkamaan matkaa ja melkein kentälle päästyämme se päättikin kääntyä takaisin. Pyöräytin nokan oikeaan suuntaan ja olimme päässeet maaliin. Onneksi sain mennä kentälle kävelemään vaikka kyseessä vasta oli 60cm verkka. Onni oli siellä rauhallinen sillä Rocksu oli sen kanssa samassa tilassa. Kun Rocksun piti lähetä maneesille, menin Onnin kanssa perässä. Tallipihalla se meinasi taas riekkua joten äiti tuli riimunnarun kanssa taluttamaan. Pääsin siis pitkästä aikaa talutusratsastukseen, haha! Onni rauhoittui heti ja selvisi hengissä siitä että Rocksu kävi hyppäämässä puhtaan suorituksen. Lähdettiin suoraan takaisin verkalle jonne pääsin taas kävelemään. Kun Rocksun piti lähteä, en mennyt perään vaan jäin kentälle kävelemään. Onni ei tainnut huomata Rocksun lähtöä vaan jäi tyytyväisenä kävelemään. Vasta kun olin kaksin toisen ratsukon kanssa, se taisi tajuta Rocksun puuttumisen sillä heti heppa rupesi huutelemaan.

80cm verkka meni muuten hyvin, sain pidettyä vasemman käden paikoillaan jota olin vispannut lähestymisissä viime viikon torstaina estetunnilla, paitsi että aloitin verkkaamaan aivan liian aikaisin jonka vuoksi jouduin kävelemään melko pitkän ajan ennen radalle menoa. Ennen varsinaista rataa sai ottaa halutessaan verkkahypyn ensimmäiselle esteelle. Onneksi otin hypyn, koska Onni tuntui vähän jäiseltä hypyssä ja sitä sai hieman työntää esteelle. Radalla Onni oli alusta asti paljon skarpimpi ja varman tuntuinen. Sain ratsastettua perusradan puhtaasti ja koska meno oli niin varman tuntuista uskalsin uusinnassa ratsastaa jo aikaa. Tämä kannatti, sillä sijoituimme viidensiksi! Kunniakierroksen alussa Onni oli todella innoissaan menossa eteenpäin, mutta puolessa välissä se kyllästyi ja loppu kierroksen ajan sitä piti vähän hoputella.
80cm rata

90cm luokassa oli niin vähän osallistujia että sain verkata ylhäisessä yksinäisyydessäni. En tehnyt mitään ihmeellistä siellä, ainoastaan otin muutaman hypyn ratakorkeudella. Onni oli mutten ihan jees, mutta itse sössin totaalisesti yhden lähestymisen. Juuri kun piti hypätä vispasin jotain vasemmalla kädellä, joten Onni meni siitä hämilleen ja pysähtyi kaataen koko esteen. Kun saatiin este kasaan, sain pidettyä käteni paikallaan ja hyppykin onnistui. Ennen rataa otin taas sen hypyn.

Radalla Onni oli ihan liekeissä ja uusinnassakin ratsastin aikaa. Uusinnassa yhdelle esteelle tultiin aika kauas, jonka seurauksena heppa vähän lähti. Kun tein pidätteen Onni tulikin odotettua paremmin takaisin ja siirtyi raville muutaman askeleen ajaksi. Ravin sähläyksen takia linja seuraavana olevalle sarjalle kärsi kun ajauduttiin vähän liian sivuun, mutta sain ohjattua sen tolppien väliin. Tästä luokasta lähti toinen sija! Oltiin äidin ja isin kanssa varmoja etten sijoittuisi kummassakaan luokassa, mutta niistä irtosikin ruusukkeet Ruotsin lipun väreissä! Beda kylläkin oli oikeassa sanoessaan että sijoittuisin.
90cm rata

Kun Onnia ei kiinnosta :D

Eli tällä kertaa oli onnistunut kisareissu. Kahdesta radasta kaksi sijoitusta, melko hyvin viime kisojen tuloksiin nähden ja myös siihen kun vertaa viime kauteen varsinkin 90cm ratoihin sillä kaudella. Teppokin oli sitä mieltä näistä radoista, että ne olivat parhaat ratsastamani radat ikinä, uusinnat jopa ratsastin vielä paremmin! Oli tosi kiva kuulla se, koska itsestänikin tuntui siltä. Sain pidettyä pohkeet kiinni enkä puristanut polvella. En myöskään vispannut radoilla vasemmalla kädelläni. Huomenna on vuorossa taas 1- tason estekisat luokkina 80cm ja 90cm. Näiden kisojen jälkeen on 1.5 luvassa kauden ekat kisat 2-tasolla Laaksolla TuuRin kisoissa! Siellä hyppään perjantaina 85cm ja 95cm ja muina päivinä, lauantaina ja sunnuntaina, olen töissä jossakin kentällä. Toivotaan että tällä kertaa ei tarvitsisi käydä ambulanssissa niin kuin viime vuonna. Mutta voihan sitä aina harkita, varsinkin jos on hyvännäköistä ambulanssimiehistöä, heh! Laakson kisojen jälkeen Onni saakin vähän taukoa kisoista ja tauon jälkeen katellaan mitä sen jälkeen hypätään. Jos kaikki sujuu yhtä hyvin kuin juuri tarinoiduissa kisoissa, voisi harkita kokeilemista 100cm luokassa.