5. lokakuuta 2013

Håckan Wahlmanin kouluvalmennus 2.10.2013

 Olimme tuossa keskiviikkona kouluvalmennuksessa Haarajoen Ratsutallilla.
 Håckan muisti meidät viime kerrasta, joten ei tarvinnut kertoa kuin kuulumisia. Kerroin hänelle, että heppa on lyhyessä ajassa alkanut liikkua todella hyvin eteenpäin ja  olin tiistaina sileäntunnilla löytänyt satulan. Eli siis olin päässyt istumaan harjoitusravissa lähemmäksi satulaa, enkä ollut pomppinut siellä kahta metriä ilmaan.
 Aloitimme itsenäisellä alkuverryttelyllä kevyessä ravissa ja laukassa. Onni liikkui suhteellisen reippaasti eteenpäin. Håckan sanoi, että heppa ei saa mennä enempää alemmas ja että se liikkuu paljon reippaammin kuin viimeksi. Positiivista.
 Jatkoimme laukassa ympyrällä, kumpikin omassa päädyssään. Onni oli aluksi vähän hidas takaa, mutta parani ja sain laukkaa pyörimään.
 Vaihdoimme suunan ja laukkasimme ympyrällä hetken aikaa, ennen kuin siirryimme käyntiin pienelle ympyrälle Håccuksen ympärille väistättäen takapäätä ulos ja samalla asettaen ulos, eli teimme vastasulkutaivutusta. Aluksi Onni meinasi mennä liian reipasta käyntiä, eli meinasi harppoa liian isosti, joten väistättäminen ei onnistunut niin hyvin. Muutaman puolipidätteen jälkeen askel lyheni ja sain väistätettyä takapäätä ulos. Tällä kertaa ei tarvittu Håccusta auttamaan raipan kanssa vaan riitti, että kerran Håckan tuli vähän avittamaan äänellä. Suoristimme hevoset ja valmistelimme laukannostot. Sain Onnille heti ihan hyvän laukan, mutta voimaa piti saada vielä lisää.

 Seuraavaksi vasemmassa kierroksessa teimme pitkällä sivulla laukkalisäyksen keskilaukkaan ja päädyssä kaarroimme ympyrälle, jossa taas koottiin laukka mahdollisimman lyhyeksi. Heppa ei aluksi meinannut käyttää takapäätään tarpeeksi vaan niin sanotusti pysähdellä, joten kosketin vähän raipalla sitä aina kun se meinasi hidastaa. Håckan sanoi, että se yritti "uhitella", jonka huomasi sen hännästä.
 Siirryimme taas käyntiin ja teimme samaa vastasulkutaivutusta, nyt vain oikeaan kierrokseen. Onni oli tässäkin kierroksessa hyvä, nyt se ei alussa yrittänyt kävellä liian pitkillä askelilla. Tällä tavalla siis yritti vasemmassa kierroksessa lintsata.
 Teimme laukassa tässäkin kierroksessa samaa ohjelmaa kuin vasemmassakin. Eli sitä lisäystä ja kokoamista. Onni oli paljon parempi tässä kierroksessa.Sain takapäätä työskentelemään kunnolla. Heppa myös alkoi lisäämään enemmän omasta tahdostaan, eli sitä ei tarvinnut enää niin paljon ratsastaa eteenpäin. Håccus sanoi, että pitää mennä hippulat vinkuen! Se oli myös uutta tietoa, mitä tarkoittaa hippulat vinkuen. Håckan suomenruotsalaisena tiesi AINOSTAAN mitä kyseinen sanonta tarkoittaa. Eli se kertoo sellaisista noin polvenkorkuisista kengistä, joista roikkuu pallot. Niitä sanottiin hippuloiksi ja ne alkoivat vinkumaan, kun juostiin tarpeeksi lujaa:D
 Tunnin jälkeen Håckan sanoi, että heppa oli ollut kokotunnin reipas ja mennyt paljon paremmassa muodossa kuin viimeksi. Tunnin loppuessa oli myös todella ihanan pinkki taivas, joten pyysin isiä ottamaan kuvan siitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti