Onnellisempi en voisi olla! (RiRa 19.7.2014)

Mä oon nyt aivan super onnellinen! Kisat menivät mun osalta hyvin, pysyin selässä kummallakin radalla. Kuitenkaan me ei häikäisty tuloksilla, ei ollenkaan. Kuitenkin sain nyt voitettua itseni ja ratsastettua kunnolla radallakin.
80cm luokan verkassa ravailin aika paljon ja tein temponvaihteluita. Onni oli alusta saakka reipas ja eteenpäin pyrkivä. Laukassakin tein sileällä paljon töitä ennekuin aloin hyppäämään. Ekalle verkkaesteelle tultiin vähän kiemurrellen, kun meinasin ohjata hepan tolppaa päin, mutta sain korjattua sen keskemmälle. Sen jälkeen sain hypyt suht keskelle esteitä, välillä ne meni vähän oikeaan tai vasempaan reunaan riippuen suunnasta.

Radalla edellisen suorituksen aikana kävin näyttämässä Onnille muutamia esteitä. Kun sain lähtömerkin, kokosin hepan ihan rauhassa ja hengitin syvään. Esteet 1-5 menivät hyvin. 3 esteelle tultiin vähän liian lähelle, mutta yli päästiin kuitenkin.


1.este

5.este

 6 esteelle mentiin sitten ihan liian lujaa. Itseä pelotti vähän että mennään okserin sekaan, mutta Onni hienona heppana hyppäsi yli puhtaasti, vähän kuitenkin liian kaukaa. 7 esteelle oli suhtetutettu etäisyys kutoselta. En saanut hevosta kiinni tarpeeksi välissä, joten mentiin 7 ohi. Jouduin esteen jälkeen aika paljon kiskoa, että sain Onnin pysäytettyä ja käännettyä takaisin. Heppa kun meinasi laukkailla pois! Otettiin sitten rauhassa uusi lähestyminen ja hyvin yli. Radan viimeinen este oli sarja, joka mentiin myös puhtaasti. Siinä vaiheessa hymyilytti. Olin todella onnellinen, että pysyin selässä ja päästiin maaliin!
Tästä pääset katsomaan 80cm radan!

6.este. Vähän kaukaa lähdettiin...

7.esteelle kielto

Uusi lähestyminen

7.este

8A. este

Kuvastakin näkyy kuin onnellinen olin radan jälkeen, haha!

Onni sai radan jälkeen paljon taputuksia ja lähdettiin autolle juottamaan sitä. Se sai syödä vähän vihreetä ja isi pyyhki hepan läpi kosteella pyyhkeellä. Olisittepa nähneet hepan ilmeen, kun sitä pyyhittiin. Se oli niiiin tyytyväisen näköinen!
90cm rata oli melkein sama kuin edellinen. Esterata mentiin kuitenkin ns. toisinpäin eli esterata aloitettiin toiselta pitkältä sivulta. Muuten se oli kivan simppeli.

Katselen itselleni mieluisia laskeutumispaikkoja!

En verkannut heppaa niin paljon enää. Otin vain askellajit läpi ja sen että heppa kuuntelee mua kokoajan. Hyppäsin myös muutaman esteen. Nyt sain ohjattua paremmin keskelle esteitä, välillä hypyt kuitenkin meni liikaa reunaan.

90cm rataa me ei päästykään maaliin asti. Ei lähellekään. Matka loppui jo 4 estelle. Kuitenkaan se ei harmita, tai no kyllähän se vähän. Olisi ollut kiva päästä perusrata loppuun, mutta näin tällä kertaa. Rata alkoi hyvin, 1 esteelle sain hyvän lähestymisen. 2. esteelle Onni meinasi kieltää mutta sain puskettua sen yli siitä. 3 esteelle heppa olisi halunnut ampua, mutta kun pidätin sitä se ei suostunut hyppäämään vaan kielsi esteelle. Otin sitten uuden lähestymisen ja annoin sen edetä vähän reippaammin, joten heppa hyppäsi kiltisti yli. 4. este oli sama jolle heppa oli kieltänyt edellisellä radalla. Ja tälläkin kertaa se kielsi sille. Heppa lähti jo kaukaa ohi esteestä. Kisoissa sai hypätä hylkäämisen jälkeen sen vaiheen loppuun jossa hylkääminen oli tapahtunut tai seuraavaan tottelemattomuuteen, jos ei ollut tippunut. Päätin sitten että menen vaiheen loppuun. Kuitenkaan en sitä päässyt loppuun sillä Onnin kielsi uudestaan esteelle, vaikka käytin maiskutusta ja enemmän kannusta. Nyt otin sen kiinni ronskimmin jotta se ei pääsisi laukkaamaan esteen taakse ja läpsäsin raipalla Onnia. Mun radan aikana ollut valmistautuva ratsastaja oli todella ystävällinen. Hän kysyi että haluaisinko mä että hän tulisi esteen viereen seisomaan. Suostuin ja otin uudestaan lähestymisen. Onni meinasi alkaa temppuilemaan jo 3 esteen vierellä, mutta sain sen esteelle ja siitä yli. Näin vielä, iso kiitos avusta hänelle, joka auttoi mua! Olo oli sen jälkeen kuin voittajalla, kun sain Onnin esteestä yli!
Tästä pääset katsomaan 90cm radan!

1.este



2.este, jolle meinasi tulla kielto.



3.este

Käytettiin Onni vielä suihkussa - joka oli todella pelottavaa, että piti oikein puhista sille - ennen kuin laitettiin se traileriin. Heti kun sain suitset pois päästä, Onni päästi kunnon vesiputouksen. Sillä oli ollut ihan kauhea pissahätä! Sen takia se varmaan kielsi, kun sillä oli niin kauhea hätä! Olisi pitänyt laittaa se traileriin hetkeksi luokkien välissä, nytpähän ollaan vähän viisaampia taas! Ensi viikonlopun lauantaina (26.7) olisi tarkoitus mennä Jokelaan estekisoihin hyppäämään pelkkä 90cm!
Kotitallilla sitten hepat pääsivät suoraan laitsalle, jossa annettiin niille omenan palasia! Kumpikin oli ihan innoissaan niistä!

 

Mistäköhän aloittaisi?

Mä en nyt tiedä oikein mistä aloittaisin kertomaan kuulumisia. Siitä on sen verran pitkä aika kun viimeksi kerroin meidän menosta. Itsellä kun ei ole ollut oikein kirjoitusintoa niin tämä blogi on sitten jäänyt taka-alalle.
Meillä on nyt mennyt pääsääntöisesti hyvin. Onni on ollut Onniksi todella reipas ratsastaa nyt suht pitkä aikaa jo! Mulla ei ole mitään hajua siitä, että mikä ihmeen reippaus siihen on iskenyt, vaikka täällä on ollutkin kunnon helteitä! Esteillä mä olen löytänyt itelleni jonkinlaisen "flow" fiiliksen ja estetunnitkin ovat menneet todella hyvin! Nyt pitäisi saada se sama "flow" lauantaiksi, kun mulla on kisat silloin Riihimäellä! Vähän kyllä jännittää se, että pysynkö mä siellä selässä vai löydänkö mä taas itteni maasta... Mä pohdin tässä muutaman päivän että menenkö siellä 70cm ja 80cm vaiko sitten 80cm ja 90cm. Oli aika vaikea tehdä päätös, mutta pohdinnan jälkeen päädyin kuitenkin 80cm ja 90cm luokkiin. 70cm olisi kuitenkin tuntunut turhan pieneltä radalta, ettei olisi ollut mitään järkeä mennä sitä. Ja mun on pakko vaan päästä yli siitä "pelosta" - tai no tarkemmin jännityksestä - ihan tavallisen kokoisilta esteiltä, jotka ei ole mulle ongelma. Mulle ongelma on vain ja ainoastaan oma pääni, sieltä ne kaikki ongelmat alkavat ja sieltä mä kaikki ongelmat itselleni kehitän. Mun oma pää on ollu aina se ongelma, ihan alusta asti. Korkeudet ei ole koskaan olleet ne, koska mua ei ole koskaan sillain pelottaneet esteiden korkeudet. Ehkä enintään jännittäneet. Mulle on myös sanottu että mä pystyisin tällä hetkellä menemään helposti 100cm ja 110cm luokkia. Ne korkeudet ei olisi mikään ongelma, vain ja ainoastaan se mun oma pää. Ehkä mun pitäisi alkaa harkita pääni vaihtoa tai jotain, hehe :D Teppo on huomannut, että kaksi askelta ennen estettä, mä heilautan päätäni oikeelle ja niinku ns. kurkkaan esteen taakse. Se pään heilauttaminen on jäänyt siitä, kun mulla oli ongelmana että heilautan itteni kokonaan oikealle. Onneksi siitä on päästy eroon!

Sileelläkin on mennyt hyvin. Oon saanut korjattua sitä ongelmaa että työnnän oikeeta kättä edemmäksi kuin vasenta. Vielä välillä mä meen oikea puoli "edellä". Uudeksi ongelmaksi on nyt muodostunut se että mä nojaan vasemmalle. Tätä on korjattu sillä, että käännän ylävartaloani oikealle ja ns, kentän keskustaa päin. Muuten mulla ei ole mitään kerrottavaa sileältä, koska joka kerta on mennyt melkeinpä yhtä hyvin. Myöskään mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut sillä puolella. Onnia oon saanut nyt koottua paljon enemmän tunnista kuin aikaisemmin sain jotain hetkittäisiä pätkiä. Eli edistetty on sen suhteen!

Tiistain sileältä

International Children Camp 2014

Yesterday I came home from the camp and today I write a post. There was a lot of fun in the camp this year too! We ate, swam, made a play, made a circus  tricks, had two discos and a lot of more! All the people were very kind, nice and friendly. We had fun together, that was awesome! Everyday we had a theme day. Etc. market, international fair, circus/theatre. One day I was pushed into the lake with clothes on! Water was very cold!
I lived cabin number 6, I was in same cabin in the last year too! There were six finnish girls and one chines girl in my cabin. This year were people from Hungary, China, Germany and Poland. Now I have more friends who are for me very important! Next year will be my last chance to partisipate this international camp since after that I´m too old. But lets see it later!

Tällä kertaa tälläinen postaus! Ei kai toi englanti ollut  niin huonoa kuin musta tuntuu? Tähän on vielä pakko laittaa, iso kiitos Isalle, joka ratsasti Onnilla muutaman kerran (sekä pikkusiskolleni :D ) leirini aikana! Heppa oli kuulemma ollut ihan super hieno ja siltä musta tuntuikin kun mä lauantaina kiipesin hepan selkään!

Chinese people made this wonderful cross stitch!

Lauantailta



Treeniä & laiduntamista

Tälläkin viikolla on treenattu ahkerasti, niin kuin aikaisemmillakin viikoilla. Tiistaina oli sileän tunti, keskiviikkona esteitä ja sunnuntaina eli tänään oli myös esteitä. Onni on ollut nyt nämä kaksi estetreeniä todella pirteä ja reipas - Teppokin sanoi, ettei ole tainnut ikinä nähdä Onnia niin reippaana! Kuitenkin nyt mulle tulee ei nyt tulevalla viikolla vaan sitä seuraavalla viikko ilman heppoja (eli 29.6-3.7. Vaikka tulemme 4.7 niin menen kuitenkin tallille ;)). Lähden silloin taas sille kansainväliselle leirille, jossa olin viime vuonnakin. Onni ei kuitenkaan pääse lomailemaan, vaan Beda ja Isa (hoiti Onnin viime vuonnakin ollessani tällä leirillä) ratsastavat sitä. Tästä voit lukea viime vuoden postauksen kyseisestä leiristä!

Kuva otettu perjantaina

Sileän tunti meni hyvin, itse vaan taas säädin omiani aina välillä. Onni oli yllättävän reipas, siihen nähden millainen laiskimus se on ollut. Sain ratsastettua takajalkoja yllättävän hyvin alle, joten loppu tunnista sain koottuakin heppaa oikein kivasti. Vähän hankalaa se oli, kun Onni alkoi painamaan kädelle. Se ei olisi halunnut liikkua lyhyemmässä muodossa vaan pitkänä ja matalana.

Kuva otettu perjantaina

Keskiviikkona oli siis estetunti, tällä kertaa yksin. Onni oli alusta asti tosi reipas ratsastaa. Sain paljon hyviä hyppyjä. Esteet olivat varmaan lopuksi 110cm tasoa, mutta nekin selvittiin hyvin. Muutama lähestyminen meni aika juureen mutta yli päästiin puhtaasti. Teppo sanoi, että Onni voi ihan hyvin hypätä juuresta, kun en ala sähläämään. :D

Perjantaina hepat pääsivät ensimmäistä kertaa tänä vuonna laitumelle - vihdoin ja viimein! Onni oli ihan innoissaan päästessään laitsalle ja otti kerran laukkaspurtin. Rocksu ei välittänyt alkaa riehumaan vaan alkoi heti syömään. Nyt ne ovat olleet puolipäivää laitumella ja puolipäivää tarhassa, mikä on ihan hyvä juttu ettei hepat pääse lihomaan niin paljoa. Tarhassa siis ne ovat erikseen, niin kuin yleensäkin.

Sunnuntaina eli tänään oli taas estetunti. Se meni tosi hyvin, muutaman kerran Onni tuli juureen ja yksi kielto ihan omasta mokasta. En ottanut tarpeeksi aikaisin pidätteitä läpi vaan just paria askelta ennen estettä. Onni sanoi sitten että hyppää keskenäs jos haluut mennä huonosta paikasta. Heppa vaan oli tänään alussa tosi vahva kädelle, kun se roikkui kuolaimessa kiinni. Tehtävänä oli aluksi pari kertaa just ennen estettä pysäyttää ja peruuttaa sekä pari kertaa tehdä sama esteen jälkeen. Sitten hypättiin kerran este ilman pysäytyksiä. Sainkin sitten lopuksi hepan kevyemmäksi kädelle sekä ennen estettä että esteen jälkeen. Teimme myös kolmoissarjaa, jossa pysty - 2 askelta - okseri - 1 askel - pysty. Sekin meni tosi kivasti, kunhan vaan en mennyt liian hitaassa laukassa sisään sillä välit olivat aika pitkät. Teimme lopuksi vielä rataa noin 115cm korkeudella. Rata sinänsä meni hyvin, kieltoa ja hassua hyppyä kapealle lukuunottamatta. Tulin radan vielä kerran uudestaan, kolmannelle esteelle tultiin todella juureen, mutta Onni kiipesi okserin yli kiltisti vaikka mä roikuin. Tulin radan jälkeen vielä kolmosokserin uudestaan ja sille tuli tosi hyvä hyppy!

Tässä tuli aikalailla tasajalka hyppy, puhtaasti kuitenkin yli selvittiin

Tuur 4.5 & TKR 17.5 + muita kuulumisia

Nyt on ollut aika pitkään taukoa, kun mua ei ole kiinnostanut kirjoittaa ollenkaan. Kisoissa ei olla käyty Tuomarinkylän kisojen jälkeen, koska olen parannellut kroppaani. TuuRin kisat ja Tuomarinkylän kisat eivät menneet hyvin, ei edes sinnepäin. Kaikista radoista hylyt ja kaksi kertaa olenkin joutunut ambulanssiin.
Mun oli tarkoitus hypätä TuuRin kisoissa 80cm ja 90cm, mutta 80cm sain hypättyä ensimmäisen esteen ennen kuin tipuin koska Onni teki taas sen äkkinäisen pyörähdyksen. En ollut yhtään varautunut tähän joten suorastaan lensin maahan. Lennossa mua sattui alavatsaan ja reiteen niin paljon että käveleminen oli aika tuskaista, mutta päätin kuitenkin mennä vielä 90cm luokan. Sekin meni ihan pieleen, en päässyt edes ensimmäisen esteen yli, kun Onni teki sen pyörähdyksen taas. Meninkin sitten siitä ambulanssiin tutkittavaksi, josta lähdin äidin kanssa taksilla lääkäriin. Isi ja Beda hoiti Onnin tallille Laaksolta. Tippumisissa mulle tuli revähdys oikeaan sisäreiteen.

Seuraavana viikonloppuna sitten oli vuorossa Tuomarinkylän kisat, samoilla korkeuksilla. Nekin menivät ihan pieleen mun osalta. Kerkesin hypätä kaksi estettä ennen kuin Onni teki taas sen pyörähdyksen ja taas mä lensin alas. Siinä vaiheessa kun mä makasin maassa teki mieli alkaa itkemään, oikeasti. Nyt kaksissa kisoissa mä olen vain ja ainoastaan lentänyt alas. Ja vain ja ainoastaan omasta virheestä. Mä rupean "kiipeämään" ylös satulasta huonoon tasapainoon ja en ratsasta enää Onnia kunnolla sekä olen ohjannut sen liikaa johdetta päin. Korkeudet ei ole mulle ongelmana, ei. Ongelmana on mun oma pää, taas. Rupesin myös miettimään ihan oikeasti, että onko tämä laji mulle tarkoitettu ollenkaan, kun tuntuu että kokoajan vaan epäonnistun viikosta toiseen.

Vähän huono kuva, mutta ainoa jossa näkyy tippumista

Jouduin odotella maassa jonkun aikaa kun paikalle tilattiin ambulanssi. Tämänkin lennon jälkeen oikea reisi oli kipeä, nyt vain ulkopuolelta. Myös vasen peukaloni oli jäänyt lennossa mun kropan alle joten sekin oli pitkään kipeänä. 90cm rataa mä en hypännyt, vaan kaverini Isa, joka ratsasti Onnilla viime kesänä sen viikon kun olin sillä kansainvälisellä leirillä. Ihan hyvä juttu että hän meni sen puolestani sillä Onni alkoi pyöriä hänellekin, kuitenkin jo ennen ensimmäistä estettä. Isa sai kuitenkin puhtaan radan.
Teppo sanoi että noi pyörimiset saattaa olla possuilua, intoilua tai innosta johtuvaa possuilua. Nyt olen hypännyt reikää pidemmillä jalustinhihnoilla.

Nyt viikonloppuna (14.6-15.6) mun oli tarkoitus mennä hyppäämään Riihimäelle 70cm ja 80cm, mutta itse tulinkin kipeäksi niin jätetään ne välistä ja katsotaan myöhemmäksi kisat.
Treenattu on taas ahkerasti. Esteillä treenit on menneet todella hyvin ja olenkin saanut kuulla Tepolta että ratsastukseni esteillä alkaa jo näyttää ihan esteratsastukselta! Olen saanut katsottua paikkoja ja en ole lähtenyt ratsastamaan liikaa eteen. Kuitenkin uudeksi ongelmaksi on muodostunut se että meinaan ratsastaa oikeapuoli kropastani edellä. Tätä on korjattu sillä että vedän oikeaa kättä taaksepäin ja lapaluita yhteen. Esteiden korkeudet on ollut siinä metrin tuntumassa, muutama isompikin on taitanut olla. Sileällä kuitenkin on mennyt hyvin, kuitenkin samaa ongelmaa korjatessa.

Onnille ja Rocksulle on alettu taas syöttämään vihreää, nyt odotellaan vaan että hepat pääsisivät laitumelle.

Onni hoiti sitten samalla kaksi asiaa, venyttelyn ja syömisen :D

Rocksullakin oli se jälkitarkastus jalan kanssa, itse en päässyt tällä kertaa mukaan. Sille annettiin ohjeeksi että kaksi viikkoa juoksutusta, josta loppuaikana voi ottaa muutamat kierrokset laukkaa. Nyt sillä on ratsastettu vähän yli viikon ja heppa on ollut oikein tyytyväinen. Olen myös mennyt sillä kerran ja se oli aluksi tosi pienen tuntuinen mutta liikkui puhtaasti ja innokkaasti. Vähän oli vaikeuksia laukannostoissa kun heppa meinasi vain puskea aitaa päin. Eilen Rocksu oli ensimmäistä kertaa kuukausiin mukana sileän tunnilla ja oli kuulemma hyvin jaksanut. Muutamia puomejakin sillä on nyt menty.
Mulla oli sunnuntaina (8.6) konfirmaatio ja sen jälkeen rippijuhlat. Itsellä ainakin oli tosi mukavaa ja oli kiva nähdä sukulaisia, joista osaa en ole nähnyt aikaisemmin, ja tuttuja. Ruokakin oli todella hyvää, ainakin itselleni kelpasi hyvin! :D Iso kiitos vielä kaikille riparilaisille! Oli niin mukavaa etten olisi halunnut riparin vielä loppuvan! Sekä kaikille niille jotka olivat juhlissa, teitä oli todella kiva nähdä!

 Nyt pitäisi vielä ottaa rippikuvat Onnin kanssa, se menee kuitenkin vasta ensi viikkoon.